Jäpittäjä

Vesisateessa takapihalla. Katsahdus sadevesiämpäriin, siellä loiskuu! Kuka sinne on pudonnut? Kukapa muukaan, kuin musta oranssinokkainen jäpittäjä. Mustarastas siis!

Tässä hän kuivattelee:

Hajulaukka avautuu

Myyrän penteleet menivät ja söivät kukkasipulit. Nyt pihassa ei törrötä, kuin kaksi sipulikukkaa, koska ilmeisesti joku ötökkä söi myös ainoan liljani juurakon tai koko sipulin. Pitäisi varmaan kaivaa koko keksintö auki ja tarkastaa tilanne.
Aluksi luulin, että nämä kaksi törröttäjää olisivat tulppaaneita, Black Parrot-merkkisiä mutta nuppu paljastikin, että kyseessä ei ehkä olekaan tulppaani (en osannut lehdistä päätellä mitään mutta tiesin, että mikään lilja ei ole kyseessä). Kyselyni puutarha.netistä tuotti tulosta ja selvisi kukan suvuksi Allium ja kyseessä on siis jonkinlainen hajulaukka. Syy, miksi myyrät eivät olleet kelpuuttaneet näitä sipuleita ruokavalioonsa, johtuu kasvin epämiellyttävästä hajusta. Näin ainakin eräällä nettisivulla kerrottiin.

Tässä kuvaa hajulaukan kukkasten nupuista.

Opuntiat

Puutarha.netin avulla pystyin tunnistamaan minulla joskus olleen, sittemmin kuolleen kaktuksen jänönopuntiaksi. Kuinka ollakaan, hetki tiedon jälkeen löysin ko. kasvin Sellon kukkakaupasta ja se myytiin minikaktuksena. Nyt, muutama kuukausi myöhemmin on kaktus jotain muuta kuin mini. Lisäksi sain sille kaveriksi brasilianopuntian.

Tässä kuva kaveruksista, jotka tulevat hyvin toimeen samassa terrassa.

Voe veikkonen!

Onpas ollut mukavan pitkä tauko, etten ole muistanut tännekään kirjoitella yhtään mitään. Takapihan kanssahan kävi varsin niin, että linnut ja myyrät ovat käyneet syömässä kaikenlaisia herkkuja. Rucolan ovat jättäneet onneksi rauhaan. Senpä vuoksi ko. kasvi rehottaa pahemmin kuin yksikään rikkaruoho. Hyvä maku siinä on kaikesta huolimatta. Tässä vähän kuvatusta tuosta "kuuluisasta" projektistani nimeltä Takapiha.


Tässä kuva sinappikaalinkukasta.